rottakarkkeja

Rotalle rottakarkkeja.

Suosittelen noita karkkeja, jos tykkää viinikumimakeisista ja vaahtokarkeista, eikä osaa valita niiden välillä. Ihanan ällönmakeita limalöllöjä. 300g pussi ja hintaa 1,89€.

Sitten viime postauksen, en ole saanut aikaiseksi yhtään mitään. Tänään sitten tuli pieni energianpuuska, jonka päätin purkaa kaupassa käyntiin (koska lauantai on karkkipäivä). Alustin jopa siivoamista viemällä Lidlin pullot. Niistä kertyi rahaa 3,15€, joilla sitten sain tuon karkkipussin ja kilon banaaneja, jäipä vielä muutama hilu taskunpohjallekin. Kun vielä karkkipussin sai avata vasta siivoamisen jälkeen, sujui homma mukavasti Yle X:n Parasta Ennen -ohjelman soidessa.

Toinen Tokmannin tarjouspasta.

Vaikka mozzarellasta ja parsasta pidänkin, tälle en kauheasti lämmennyt. Ei maistunut oikeastaan kummallekaan. Oli tuolla sentään aitoa parsaa seassa, ei vaan jotain parsamaustetta. Tuntui jotenkin ruokaisammalta kuin se aiempi pasta, tai sitten vaan söin tätä ihan hirmuisen nälkäisenä. Jääkaapissa päällimmäiset makaroonit kovettuu ja kuivuu inhottavasti, pitäisi kai laittaa kulho muovipussiin, tai pakata johonkin rasiaan, kun tätä ensikerralla tekee. Kyllä tämä nyt tietysti pahimpaan aamunälkään toimi, että jaksaa pelata koko päivän!

Taisteluasemani.

Sain Bioshock 2:n perjantaina pelattua läpi, ei kun uutta peliä putkeen. Valitsin Dishonoredin, joka on Steamin kirjastossa ollut viime vuoden joulukuusta asti, odottamassa että karaistun ihmisenä ja aloitan. En voi suositella perfektionisteille tätä peliä. 

Jos haluaa siis parhaan mahdollisen lopputuloksen, pitäisi suoriutua niin ettei kukana näe sinua ja et mielellään lahtaisi kauheasti (jos yhtään) porukkaa. Sitten siinä vielä samalla etsiä valaanluuamuletteja ja taikavoimakiviä... Kyllä muutamat kirosanat päässyt käyttämään tämän kanssa. Hyvä peli muuten, hieno ja mielenkiintoinen maailma, nätti tyyli ja tosi omanlainen peli, verrattuna muihin salamurhauspeleihin, joita tullut hakattua.

 

Minä tein cameon pelissä.

Hnghngh pulisongit! <3 Rakastan ihan mielettömästi tämän pelin ei-niin-realistisia grafiikoita.

"No one will notice, if there's no one to notice."

Tämän pelin maailma on aivan ihana! Tuollainen yhdistelmä post-apokalyptisyyttä ja steampunkia.

virallisesti rotta

Kävin siis tänään irtisanomassa työsuhteeni. Saikkupaperit tuli postissa, kävin näyttämässä ne työnantajalle ja vaikka pahalta tuntuukin, tuottaa itselleen pettymys jossain, jota on jo pitkään odottanut, on oloni pääosin helpottunut. Ei tuo homma yksinkertaisesti sopinut mulle.

 

Pidä aina Ikea näkösällä, niin et voi eksyä.

Kun saatiin ikävät asiat pois alta, lähdin käymään Ruotsin puolella. Pyöräreitit tuolla on tosi sekavia

tulipahan taas hortoiltua ihan kunnolla ja poljettua varmaan kilometri tai kaksi ylimääräistä. Onneksi Ikean opasteet näkyy tosi pitkälle. 

Pyörään uusi lukko.

Edellinen lukko on jostain syystä alkanut jumittaa, avaimen kanssa saa kikkailla sen pari minuuttia, että saa lukon auki. Tällaiset numeroyhdistelmälukot oli tarjouksessa Rustassa, 2kpl 49kr (eli hiukan reilu 5€). Näinkin isossa kaupungissa kuin Tornio (ottaen huomioon nykyisen tilanteen...) olen mielelläni vähän ylivarovainen. Tunturi Ponit on kuitenkin arvostettuja(?) pyöriä, en mielelläni tästä luopuisi. Ei sillä, kyllä melkolailla kaikki näyttävät täällä pyöränsä lukitsevan.

Kärpässienet on nättejä.

Ruotsin puolella oli joku mysteerimies, hiukan spurguuntuneen näköinen, keräämässä näitä. Koitin englanniksi kysyä, tietääkö hän niiden olevan myrkyllisiä, mutta tämä vain nauroi. Tainnut loppua rahat jopa lasinpesunesteen hankintaan? Ei noista ruotsalaisista aina tiedä...

Sotalapsimuistomerkki.

En tiedä, oliko nämäkin jotain muistomerkkiä.

Yli-isoissa paidoissa on aina mukava ja turvallinen olo.

Aikani kuluksi kävin Rajalla. Mukaan ei tarttunut kuin huulipuna Seppälästä ja tuliainen pikkusiskolle. Laitan näistä kuvia joskus myöhemmin, nyt ei jaksa meikata, ja Posti toimittaa kirjeen vasta alkuviikosta.

Nyt ALKO viikonloppu, kjeh kjeh.

Palkkioksi reippaudestani (tiskaus ja irtisanoutuminen) hain kaljan Systembolagetista. Kilkenny on siellä halpaa, 18,90kr (n. 2€). Tajusin vasta kämpillä, että eihän mulla ole tarpeeksi isoja laseja, joten join mittakupista. Hyvin se siitäkin maistui, hehe.

etsivä löytää

Tarjosivat mulle aamupalan. Viineri ehti kadota ennen kuvausta.

Mulla oli siis tänään ne treffit etsivä nuorisotyöntekijän kanssa, joista jo edellisessä postauksessa mainitsinkin. Koittavat saada vähän mun raha-asioihin selkoa, antoivat tukea työsuhteen irtisanomiseen (joka olisi tarkoitus käydä tekemässä huomenna, tänään posti toi fyysisen kopion saikkupapereista), ja kertoivat kaikesta jännästä toiminnasta, jota täällä on nuorille. Katsoo, jos huomenna jaksaisi käydä tutustumassa! 

Eivät ehkä paras mahdollinen kombo tuulisella ja tihkusateisella säällä.

En ole autoa viitsinyt/jaksanut/kokenut tarpeelliseksi tuoda Tornioon, ainakaan toistaiseksi. Lähimpään Siwaan on hiukan alle puoli kilometriä, Lidl ja K-Super on kilometrin päässä, keskustaankin tulee vain reilut kaksi kilsaa. Onhan sitä energiajuomalavoja hankala pyörällä kuskata, mutta kyllä nekin suomalaisella sisulla menee! 

Suomalaisuudesta tuli mieleen, että kummasti lisääntynyt Suomi-paitojen käyttö tänne muutettua, tiedä sitten miksi... Tuo villatakki on ihan rakkaus, sen kun saa käyttöön niin silloin on syksy parhaimmillaan, mukavan viileä, ei vielä liian kylmä.

Syksyisiä maisemia pyöräreittini varrelta.

En tiedä, tänä vuonna syksy on kovin ankean näköinen, tai sitten Tornio on vaan vähän liian etelässä. 

Unikaveri.

Nukun paremmin kun halaan jotain. Tein joku vuosi sitten animetyynystä (dakimakura, misaki-tyyny) halpisversion. Vanha, käyttämättä jäänyt flanellipaita, joka on pohjasta ommeltu umpeen, ja sisällä kaksi jo huonoksi möyhiintynyttä tyynyä. Hyvin tulee uni tämän kanssa.

Hnnnngh.

Päiväunien jälkeen oli nälkä. Tajusin kuitenkin, että mulla ei ole puhdasta kattilaa, eikä oikeastaan kulhojakaan. Piti alkaa siis tiskaamaan. Tähän mennessä (muutin 1.9.) olen rakastanut kaikkea yksin asumisessa, paitsi tiskaamista. Pieni rotanluukku, eihän täällä tiskikonetta ole, eikä mun kulutuksella olisi edes kannattavaa. 

Onneksi on tällainen näppärä pikkuradio, jolla kuuluu Radio Rock. 

Tarjouspastaa edellisestä postauksesta.

Nyt kun oli puhtaat astiat, sai tällaisen tehtyä. Yllättävän hyvää, tuollaiseksi valmispastaksi siis, kunhan muistaa lyödä mausteita (omassa tapauksessa siis Lidlin all around -grillimaustemylly ja suola). Tuoksu oli tosi samankaltainen, kuin Pirkan juustokastikepastassa, mutta lopputuloksessa on kyllä selkeä maku- ja koostumusero, Knorrin voitoksi tällä kertaa. Mukavasti tuosta kaksi annosta sai, kolmekin, jos jatkais ateriaa leivällä (=näkkärillä).

kauppareissu hiusten takia

Mulla piti eilen olla tapaaminen etsivä nuorisotyöntekijän kanssa, mutta se sitten peruuntui. Olin ehtinyt jo laittaa hiukset, kuten kuvista näkyy. Piti jotain tekemistä keksiä, ettei mene hieno kampaus hukkaan. Laitan kauppareissun tulokset tuohon postauksen loppuun, kunhan saan aamun pakolliset hommat hoidettua.

Aamupala mainoslehtien kanssa. Tarjoushiutaleita ja halvinta kaakaota, mitä Lidlissä oli.

Heräsin inspiraatioon.

Kesälomareissulla ostin itselleni kirjoituskoneeksi Rasperry Pi B+ -mallin, jotta voin työskennellä Syrjäytymistarinan parissa. Olen professional procastinator, ammattilaistason viivyttelijä. Tuossa ei tehot riitä oikeastaan mihinkään, joten mitä mainioin kirjoituskone. Vielä kun saisi näppäimistön valot toimimaan tuossa, niin olisi mahtavaa. 

11,50€

Tokmannilla siis ihan huipputarjouksia. Eiköhän noilla kuukauden syö. Tai edes pari viikkoa. Tänään voisi noita pastoja maistella! Postailen illalla lisää.

uitettu koala

Kävin tänään psykiatrisella poliklinikalla. Matkaa kertyi 4,9km suuntaan, sateessa tietysti, joka aika ajoin yltyi tosi rankaksi. Kiva keli pyöräilylle siis! Nyt toivotaan vaan, etten vilustunut, sain jo saikkupaperit (akuutti masennus tai jotain sinnepäin), en tarvitse toisia. Vasta pari viikkoa sitten parannuin hemmetinmoisesta flunssasta.

 

Huppari on edestä hiukan märkä, kuten huomaatte.

Tein sitten uuden blogin, kuten huomaatte. En vielä tiedä, mitä tästä tulee, mutta aikani kuluksi väsäsin. Nyt menen jatkamaan Areenan dokumenttia Tiede pahan palveluksessa, eli Toisen maailmansodanaikaisista ihmiskokeista.