suklaamuffinsseja

Ei tullut ihan malliyksilöitä, vaikka herkullisia olivatkin.

Muistatteko, kun viime viikolla kerroin, miten yks jätkä tuolta elokuvaillasta auttoi tuomaan näytön tänne kämpille? No, tein hänelle sitten muffinsseja vaivanpalkaksi. 

Olen jo jonkun aikaa käyttänyt tuota yhtä ja samaa, hyväksi todettua ohjetta. Nyt kun ekaa kertaa aloin täällä leipomaan, tajusin ongelmani. Ohje on äidin keittokirjassa, joka siis on Kolarissa. Soitin, ja äiti laittoi mulle ohjeen sähköpostissa. 

 Tässä ohje, jos leipomishermoja kutkuttaa.

Kirjoitin sen samantien ylös omaan keittokirjaani, ettei pääse hukkumaan. Tykkään tuosta reseptistä, kun sitä on niin helppo muunnella. Tällä on tehty niin suklaa- kuin mustikkamuffinssejakin, joskus jopa kaakaolla. Suklaata yksinkertaiseen taikinaan laitetaan oman maun mukaan, itse käytin 100g levyn ihan tavallista maitosuklaata, Lidlin Fin Carréta, koska se on halpaa.

Vaniljauute tuo kivan sivumaun.

Ostin tällaisen joskus Punnitse&Säästä -liikkeestä ihan kokeilumielessä, kun tykkään vaniljan aromista. Kyllä kun kerran on tätä kokeiltu, ei vanilliinisokeriin ole paluuta. Hintaa tällä pikkupullolla oli joku reilu 3€, ja on riittoisaa, korkillinen riittää tämän postauksen reseptiin. Ja tää tuoksuu ihan Captain Morganille, mikä on hyvä juttu, koska onhan Morgan ihan parasta alkoholia.

Sain positiivista palautetta muffinsseista, kuten aina. Enpä ole tänään muuta ehtinyt/jaksanutkaan syödä, aloin leipomaan heti aamusta, ja tää päivä on ollut sen verran hektinen. Olen tiskannut, leikannut hiukset, käynyt apteekissa, katsonut Paholaisen asianajajan (melkoinen mindfuck, suosittelen, jos sellaisista tykkää) ja sitten vielä polkenut kotiin. 

Loppuun vielä päivän asukuvat. Kauhea, kun tuo eteisen valo vääristää värejä.

On kyllä väsy rankan päivän jälkeen. Ehkä se on iltateen ja Avaran Luonnon aika...